Muutto ja yleistä kitinää

Elämäni sujuvin muutto on nyt takana. En tietenkään tarkoita mitään fyysistä muuttamista - ajatuskin kauhistuttaa - vaan blogin uutta osoitetta. Saa nähdä miten täällä uudessa pesässä asiat luistavat. Muistelen, että blogspot-blogeja on luvattoman usein mahdoton päästä lukemaan. Johtuuko se sitten Bloggerin päivityksistä tai jostain huoltotoimenpiteistä, en tiedä.

Huomioita hienolta maneesitallilta, jolla hevoset (tai ainakin omistajat, hmm) ovat vähän keskimääräistä hienompia:

Yksi huomio: Hevoset viedään viedään 50 metrin matka tallin ovelta maneesiin loimi niskassa. Varsinkin näillä keleillä kylmettymisen vaara on toki ilmeinen..

Kaksi huomio: Ihmiset kyselevät aina uudelta tulokkaalta jotta ratsastaako tämä koulua vai esteitä. Vastauksen on oltava joko tai, ei koskaan molempia.

Jos sattuu olemaan ratsastuksellisesti Suomen huipputasolla, voi tällaisen jaottelun ymmärtää. Tavisratsastajan on ihan turha elvistellä ratsastavansa esim. koulua: se jumputtaminen, potkiminen ja hevosen suussa roikkuminen ei ole kouluratsastusta nähnytkään. Kunnollinen kouluratsastus on kuin balettia, hevonen ja ratsastaja liikkuvat yhtenä ja nauttivat suorituksestaan. Sama esteiden kanssa: se, että kaahataan minkä irti saadaan hevosella, joka ei ole alkuunkaan hallinnassa tai hypätään yksittäisiä metrin esteitä ei ole esteratsastusta.


Päivän muihin aiheisiin:

Olen viime vuoden aikana saanut seurata useita ammattiratsuttajia ja -ratsastajia. Ratsastajien parhaimmistolle on yhteistä se, etteivät he keskity ratsastuksen lajeihin, vaan he ratsastavat. Taitava western-ratsastaja pystyy hallittuun suoritukseen kouluratsastukseen koulitulla hevosella, vieläpä niin että hevonen työskentelee todella mielellään. Samoin taitava kouluvalmentaja näkee omaa lajiaan laajemmalle ja osaa antaa hyödyllisiä vinkkejä myös western-ratsastajalle.

Kauhea on tämä nykyinen suuntaus, jossa hevonen ostetaan kun on juuri ja juuri opeteltu ratsastuksen alkeet. Pahimmassa tapauksessa hevonen on saatava omaan pihaan. Siellä sitten puuhastellaan vailla mitään tietoa hevosen oikeasta hoidosta ja ruokinnasta, hädin tuskin satuloida osataan. Eräs aikuinen ratsastuksen harrastaja iloisesti paljasti tässä taannoin, että putsasi hevosen kaviot ensimmäistä kertaa vasta kun osti oman hevosen. Miten tällainen ihminen tietää, miltä kavion tulee näyttää? Osaako tällainen ihminen kutsua sepän tai eläinlääkärin kun on tarvis? Mitä niissä ratsastuskouluissa oikein nykyään opetetaan kun vuosia ratsastaneet eivät osaa laittaa hevoselle varusteita ylle tai puhdistaa kavioita?

Ei siis pitäisi moittia hevosen omistajien hössötystä hienoilla maneesitalleilla. Siellä asuvat hevoset ovat sentään asiallisessa tarkkailussa ja hoidossa tallipaikan tarjoajan taholta. Turvallisinta kaikin puolin on törttöillä paikassa, jossa kuitenkin osataan hoitaa hevoset. Toisaalta tallinpitäjä on ikävässä välikädessä: elanto olisi saatava ja hevoset hoidettava, mutta tämä edellyttää hyviä välejä maksajien eli hevosten omistajien kanssa. Se ei aina ole helppoa kun omistajat tekevät kaikenlaisia päättömyyksiä.