Ruunan letkeät takaset

Hieroja kävi taas ja nyt se sanoi, että lihakset on ihan löllöä joka puolella, myös siellä takareisissä. Eikä nyt käsitetä väärin siellä: Minä alan olla hyvässä fyysisessä kunnossa ja lihakseni ovat ihan te-räs-tä mutta mitään lihasjännityksiä ei ole silloin kun olen vapaalla. Olen kovasti rento ja tyytyväinen ja hengailen ilman mitään jännitystiloja.

Matte keksi kyllä uudenkin jutun josta se jäykkyys olisi voinut johtua. Minä tein nimittäin ennen aina paljon slaideja tammojen laitumen aidan viereen että ehdin sinne ennen muita ja pystyin pitämään toiset kaverit poissa. Nyt ne tammat on siirretty pois meidän vierestä eikä minun tarvitse enää kylmiltään slaidata.

Eilen oli tosi tylsä tunti. Opeteltiin spinin alkeita ja minua nukutti ihan armottomasti. Katsokaas kun minä opin jo ainakin kaksi vuotta sitten spinnaamaan minun ratsuttajan kanssa ja nuo Sukkistädin kanssa suoritetut alkeisharjoitteet oli ihan syvältä. Minä nukahdin paikalleni joka kerran kun täti oli saanut ährättyä ne yhden tai kaksi ristiaskelta ja antoi minulle vapauden palkkioksi. Mutta se olikin täti joka nyt enemmän harjoitteli enkä minä kun minä osaan jo melkein kaiken.

Viikonlopun koulutunneilla jouduin kyllä vähän ajattelemaankin ja nukahdin pää maten sylissä heti tunnin jälkeen. Kaikkia ihmeellisiä taivutuksia ja mutkia ja temponvaihdoksia sitä pitääkin pienen hevosen suorittaa. Turhaa touhua, sanon minä.

Matte kiittää olmia vinkeistä. Matte on muutenkin ryhdistäytynyt ja työstää minua nyt taas nopeammin reagoivaksi kun tuossa kouluratsastuksessa ei tarvitse olla niin kuulolla koko ajan. Tai minä en ainakaan ole kun se ei ole minun leipälaji vaikka ihan kivaa puuhaa onkin. Meillä on jo ohjelmassa noita takaosaa paremmin alle vieviä liikkeitä eli matte oli vissiin itse jo vähän oikeilla jäljillä. Taitaisi kyllä olla ensimmäinen kerta.