tiistaina, helmikuuta 03, 2009

Ruunan kuulumisia

Minä voin hyvin ja olen laihtunutkin kun me liikutaan ja leikitään niin paljon Junnuarabin kanssa. Jos muuten ihmettelette miksi vähän päästä kommentoin lihavuuskuntoani niin voin kertoa, että minun kilot on maten päähänpinttymä ja se huolestuu heti jos olen muka liian paksu. Hah, voisi pikemminkin huolehtia omasta painostaan kun se on alkanut käydä aika tuhdiksi!

Olen siis laihtunut paitsi että olen kyllä leventynyt edestä ja minulle vähän liian leveänä ostettu satula istuu nyt paremmin. Matte osti tuon satulan ihan tarkoituksella kun viime aikoina minun on pitänyt vaihtaa satulaa puolen vuoden välein kun minun kunto kasvaa ja levenen niin hurjasti. Minä kasvan vielä vähän muutenkin kun olen kumminkin vasta kuusivuotiaaksi kääntynyt ja minun rotuiset on fyysisesti ihan aikuisia vasta kahdeksan vanhoina. Eli voi kyllä olla, että pudotan vielä jouhetkin pariin kertaan.

Asun edelleen sen yhden tamman kanssa Pikkutallissa. Viihdyn hyvin mutta se tamma käyttäytyy aika nolosti: on raukka niin ihastunut meikäläiseen, että huutaa perään ja ryskyttää karsinaa jos menen vaikka töihin. Siis kyllähän minäkin siitä tammasta tykkään ja me nenitellään ja vähän suukotellaankin mutta ei tässä nyt sentään mikään pariskunta olla vaikka olosuhteiden pakosta yhdessä asutaankin.

Matte on iloinnut kun ensi kertaa minun häntäjouhet on kasvaneet niin pitkäksi, että ne näkyvät loimen häntäläpän alta. Saan kuulemma ehkä ensi kesäksi jonkun keinotekoisen hännänjatkeen kun jouhettomalla hännällä on vähän vaikea hätistellä ötököitä. Onneksi kesälaitumeni ovat tuulisia eikä ötököitä ole siellä koskaan kovin paljon. Toivottavasti saan jonkun järkevän värisen hännän eikä matteen iske pihiys. Olisi aika noloa jos olisi vaikka paalinarusta tai villalangasta tehty häntä!

Matte haaveilee omasta trailerista jossa minun olisi mukava matkustaa kursseille ja tapahtumiin ja lomille ja ties vaikka kisoihinkin. Ongelma on vaan se, että pelkkä traikku ei riitä vaan matte tarvitsisi myös kunnollisen vetoauton. Papan mielestä minuun on turha hassata rahaa eikä minun tarvitse muka matkustella mihinkään tai voin kulkea laina- tai vuokra-autolla. Mitähän pappa sanoisi jos sen pitäisi kulkea vuokra-autolla! Ai niin, ei papalla olekaan omaa autoa vaan se käyttää maten tai lainaa muualta. Kai se on minunkin vaan pakko pärjätä ilman traikkua vaikka olisikin komeaa matkustella, varsinkin, jos olisi se pitkä häntä.


2 kommenttia:

Stalltomte kirjoitti...

Ai sielläkin mietitään oman auton hommaamista? Mie päädyin pohdinnan kautta siihen tulokseen, että kahdelle hevoselle rekisteröity auto (paku tai c-kortilla ajettava kuorkki) olisivat parhaita vaihtoehtoja. Joku, jonka ylläpitokulut ei maksais mansikoita vuodessa. yks kuorma-auto oli jo kiikarissa, mutta vakuutukset ja verot 1500 € vuodessa... Se ois kyl ollu hyvässä kunnossa, edullinen ostaa ja sinne ois mahtuneet hevoset ja kärryt ja kaikki! Helpottaisi ihmeesti elämää, jos olisi oma ajopeli, jolla pääsee keikoille ja vaikka vois ottaa viikonlopuksikin hevosen mukaan maalle nautiskelemaan vapaista. Meillä tosiaan toivottavasti alkaa olla noita (hää)ajokeikkoja, joille pitää sitten raahata hevosen lisäksi kärryt, ja sekös tuottaa riemua...

M kirjoitti...

Ai teillä on oikein ajokeikkoja tulossa. Hienoa.

Mulla on niin pieni auto, ettei sillä voi vetää edes yhden hevosen traikkua. Olisi ihan luksusta saada kunnon kaara ja oma traileri. Tallin omistajan hevosautoa saisi kyllä helposti lainata mutta mulla ei ole c-korttia. Oon mää kyllä miettinyt monesti, että josko ajaisin sen.

Pistätkö mulle blogisi salasanan, en ole sitä saanut. Osoitehan on mmpessi(miukumauku)gmail.com