Ottaisinko hevosen omaan pihaan?
(Toiveuusinta, päivitty muutamalla uudella havainnolla)

Yhä useampi hevosenomistaja haluaa hevosensa syystä tai toisesta "omaan pihaan". Syitä on monia: Huonoon palveluun ja/tai hoitoon kyllästyminen täysihoitotalleilla, halu pitää hevonen lähellä kaiken aikaa, vanha mukava raha.

Purkaa alamme viimeisestä kohdasta. Raha. Täysihoitotallit nostavat vuokriaan sitä mukaa, kun työvoimakustannukset, kuivikkeiden ja heinän hinnat - sähkön tai veden hinnoista puhumattakaan - nousevat. Köyhä hevosenomistaja laskee, että oma polle käyttää satasen edestä rehua ja kuiviketta kuukaudessa. Maneesitallilla hevosen täysihoito maksaa helposti 600€/kk. Kotihoito on siis merkittävä säästö, onhan?

Vaikka asuisit jo valmiiksi maalla ja tontillasi könöttäisi esim. hyväkuntoinen vanha kivinavetta, joka suorastaan kutsuu tuomaan hevoset kotiin, saattaa toteutus muodostua yllättävän hankalaksi. On haettava lupia ja tehtävä rakennukseen muutoksia. Helposta ja nopeasta hevosten kotiin ottamisesta saattaakin tulla yllättävän vaikeaa - ja kallista.

Vanhat navetat ovat yleensä nykysäädösten mukaan reilusti liian matalia hevosten pitoon. Siispä kattoa korottamaan. Tee-se-itse-mies tai -nainen saattaa suoriutua urakasta melko vähäisin kustannuksin mikäli ei laske omalle työlleen hintaa. Kädettömämpi palkkaa ammattilaisen - ja maksaa.

Ilmanvaihto on usein seuraava pulma. Navetasta löytyy pari laudoilla peitettyä pienen pientä tuuletusaukkoa. Laudat pois ja ilma liikkumaan, sano. Vaan missä vika, kun kosteus edelleen tiivistyy navetan seiniin ja herkimmät hevoset oireilevat kun heinä- ja kuivikepöly ei poistu ja ilman ammoniakkipitoisuudet ylittävät kaikki raja-arvot?

Ennen vanhaan kosteutta ei niinkään osattu pitää eläimille haitallisena kunhan vain lämpöä riitti. Nykyään ollaan sitä mieltä, että ulko- ja sisäilman lämpötilaeron tulisi olla mahdollisimman pieni. Talliin suositellaan vain sen verran lämpöä, ettei vesi jäädy. Lämmön ei siis tarvise nousta talvella kymmeniä asteita plussan puolelle. Liika kosteus puolestaan on pelkästään haitaksi ja altistaa hevosen hengityselinsairauksille ja saa homeet ym. kasvamaan.

Vanhoja navettoja ei nyt vaan ole suunniteltu mahdollisimman hyvää ilmanvaihtoa silmällä pitäen. Vaihtoehtoina ovat ilmanvaihdon lisääminen joko rakenteellisesti tai koneellisesti. Kumpikin vaihtoehto maksaa rahaa.

Valmiin ulkorakennuksen omistajankin kannattaa siis varautua merkittäviin kustannuksiin tehdessään rakennuksesta hevosille kelvollista. Asianmukaisten tallitilojen ja rehuvaraston rakentamiseen omalle tontille alusta asti saa myös varata euroja ihan kivan määrän.

Ensialkuun tarvitaan rakennuslupa. Luvat, kuvat ja vastaava rakennusmestari ovat ensimmäiset kulut.
Pian päästäänkin jo alkuun eli perustusten tekoon: Kaivu, sorat, hiekat, valut, putket, kaivo, eristys, laitevuokrat, työ.
Tallirakennuksen runko ja katto: harkkoa tai sahatavaraa monen rahan edestä, eristys, ovet, ikkunat, työ.
Sisätilat: lattiavalut, karsinaelementit metallia tai sahatavaraa, sähköt, putkityöt, sisätilojen maalaus/kalkitseminen, ruoka- ja juomakupit, suolakivitelineet(!), jyrsijänpitävät rehunsäilytysastiat, kalterit ikkunoiden eteen, työ.

Itse tallirakennuksen lisäksi tulevat vielä lantalan-, tarhan- ja laitumentekokustannukset sekä tietysti rehukustannukset. Hyvin tehtyjen eli salaojitettujen ja pohjakankaalla "vuorattujen" tarhojen ja ratsastuskentän rakentamiskustannukset ovat pohjan osalta yllättävän suuret, satoja euroja neliöltä. Lisäksi tulevat vielä aitausmateriaalit - ja ne työkustannukset.

Kun tallirakennus ja tarhat ovat valmiina, alkaa rahanmeno olla hallinnassa, mutta ongelmat ovat vasta alussa.
Mistä pienostaja saa edullisesti heinät, kaurat ja kuivikkeet?
Kuka korjaa hevosten aidoille ja karsinoille tekemät vauriot?
Miten laidunta hoidetaan?
Mistä tunnistaa hyvän kengittäjän? Kuinka saan sen käymään meillä vain kahden hevosen takia?
Ratsastuskentän hoito ja sen kustannukset?
Jos haluan lomalle tai kyläilemään, kuka hoitaa hevoset?

Mutta siltikin, ah, kuinka idyllistä tuleekaan olemaan seurata omien hevosten kirmailua laitumella (kunhan laidun on ensin perustettu eli kynnetty, kylvetty ja lannoitettu. Realistisesti ajatellen saat hevoset omalle laitumelle vasta toisena tai kolmantena kesänä laitumen perustamisen jälkeen) ja ratsastaa kesäillassa.

Valitettavasti päivätöiden jälkeen toinen mokoma kuluu helposti tallitöissä omassa pihassa. Perussiivouksen lisäksi voit luottaa siihen, että aina löytyy pientä korjattavaa. Karsinanlaitaa on pureskeltu, aitaa rikottu, vesipumppu oikuttelee, hevosissa on pintanaarmuja tai vakavampaakin vaivaa, kenttä pitää lanata ja koska se kengittäjä oikein suvaitsee saapua.

Ratsastuskertojen välillä voi helposti vierähtää useampikin kuukausi. Silloin allasi on lomastaan perusteellisesti nauttinut ja kaiken osaamansa autuaasti unohtanut ratsun irvikuva, joka on jäykkä ja jopa suorastaan yhteistyöhaluton. Nauti siinä sitten ratsastuksesta.

Maastoilunkin voit unohtaa, sillä todennäköisesti juuri sinun naapurissasi asuu hevosvihaaja, jonka maille ei kaviokkaalla ole asiaa. Voit toki vedota jokamiehen oikeuteen, mutta pidemmän päälle saatat sillä itsesi vain hankaluuksiin, sillä olet todennäköisesti hevosinesi uusi seudulla ja naapurisi sukulaiset ovat isännöineet siellä jo satoja vuosia kiemurrellen kaikkiin kunnan luottamustehtäviin. Jos et tanssi naapurin pillin mukaan, saatat pian huomata, että juuri sinun pihatiesi jää talvella auraamatta eikä kukaan parinsadan kilometrin säteellä myy sinulle heinää.

Kirjoittajan mielestä hevosta tulisi olla laitonta pitää yksin. Vasta kolme hevosta on lauma, mutta kolmen porukassa yksi hevosista jää helposti kolmanneksi pyöräksi. Viisainta on siis mitoittaa talli ainakin neljälle hevoselle. Kotitalliin tulee helposti keräiltyä hevosia ("kyllähän viisi menee siinä kuin neljäkin") tai otettua vuokralainen, jotta kustannukset pysyisivät kurissa.

Vuokralaisia ottaessa päästät helvetin irti: Pian koet omakohtaisesti ne asiat, joiden takia päätit alunperin laittaa oman tallin. Vuokralaiset vaativat sitä, tätä ja tuota. Et ole ensimmäinen, jolta vaaditaan hevosten yksintarhausta, suojien pukemista tarhaan tai loimitusta säällä kuin säällä. Ainakin yksi mahdoton asiakas kuuluu kalustoon jo tilastotasolla. Vaihtoehtoisesti otat vuokralaisen, hevonen saapuu, etkä näe vuokralaisesta enää vilaustakaan saati saa koskaan rahojasi. Sinulla on ristinäsi x-määrä hevosia, joita hoidat kuin omiasi, omilla rahoillasi, etkä eläinsuojelumääräysten takia pääse niistä eroon oikein millään.

Lyhyesti sanottuna ihminen, joka haluaa pitää hevosensa kotona, tarvitsee ennen kaikkea
a)rahaa,
b)tietotaitoa (millaista on hyvälaatuinen heinä, koska kutsutaan eläinlääkäri, millainen pohja ratsastuskentässä on oltava),
c)pitkää pinnaa ja sosiaalista osaamista sekä
d)tukiverkoston, joka mahdollistaa loman pitämisen ja elämän oman tallipihan ulkopuolella.