maanantaina, kesäkuuta 27, 2011

Siiselhevonen

Jo on aikoihin eletty. Meidän pikkupiskistä tulee joku siiselkoira ja minusta kuulemma siiselhevonen! Minä ihmettelen kamalasti maten intoa muuttaa meidät siiseleiksi. Matte vaan ei nykyään puhu juuri muusta kuin siitä, että se valmistuu pian siiselohjaajaksi ja meistäkin pitää siis tulla siiseleitä. Luulisi, että siiselohjaaja hengailisi vaan oikeiden siiseleiden kanssa! En kyllä yhtään ymmärrä, miksi niitä siiseleitä pitäisi jotenkin ohjata.

Se meidän pienin koira oli jo käynyt suorittamassa jonkun soveltuvuuskokeen ja se käy erinomaisesti siiselistä ulkonäönkin puolesta. En yhtään ymmärrä, miten minusta muka saa jonkun siiselin. Minä tahdon edelleen olla hevonen enkä mikään pikkujyrsijä.

Olen kamalan huonolla tuulella kun en saa olla laitumella juuri yhtään kun minun pitää kuulemma laihduttaa. Vedän kostoksi kamalat määrät kuivaa heinää tarhassa kun en kerran tuoretta saa. Varmana en laihduta grammaakaan. Pitäköön matte painonpudotuksensa ja siiselinsä.

Ei kommentteja: