Viikonlopuksi on varattu ihan oikea western-valmennustunti. Se onkin minulle ensimmäinen laatuaan omalla hevosella. Olen luvattoman paljon vain köpötellyt itsekseni ja ori on päässyt vähän hunningolle. Onneksi se on edelleen herkkä ja perustottelevainen ja heti kun vaadin itseltäni enemmän, toimii hevonenkin paremmin.

Ori oli tässä päivänä muutamana tehnyt pihatossa kaivuutöitä ja toinen etukenkä oli jäänyt kiinni sementin alla/sisällä sijaitsevaan raudoitukseen. Onneksi kenkä oli irronnut siististi eikä hevonen ilmeisestikään ollut pahemmin säikähtänyt kengän takertumista. Toinen etukenkä oli jäänyt mutaan muutamaa päivää aiemmin ja tänään kävi seppä poistamassa takakengät ja vuolemassa kaviot. Paljain jaloin olisi tarkoitus pärjätä seuraavaan hokkikauteen saakka.

Talvikarva alkaa olla jo olla kokonaan lähtenyt ja polle kutiaa selvästi aiempaa vähemmän. Tänään se kyllä piehtaroi ratsastuksen päätteeksi todella antaumuksellisesti: se hieroi itseään maahan kuin koira ja kieriskeli kauemmin hevoset yleensä. Sillä taisi olla turvallinen olo. Harja- ja häntäjouhet ovat edelleen tallella, ehkä ne jo jäävät kesäksi. En jaksa muistaa lähtivätkö jouhet viime keväänä samaa tahtia karvan kanssa vai vasta myöhemmin. Täytynee ruveta pitämään tarkemmin kirjaa karvanlähdön aikataulusta.