Tahtoo!
Haaveilen Dave Littlen mittatilausbootseista. Heti kun voitan lotossa ja ravissa niin lennän Texasiin ja teen tilauksen. Oikeastaan haluaisin kahdet: toiset ratsastukseen ja toiset oikein hienot ja värikkäät, jotkut näiden tapaiset, kaupunki- ja edustuskengiksi.
Hevoselle olisi ihana saada joku hulppea satula ja hianoja suitsia useammat ja tietysti kuolaimia. Ja maailman kaunein padi ja rintaremmi ja jotkut käytännölliset ja hienot satulalaukut ja ja ja...
Olmi nuista länkkärivarusteista joskus kirjoittelikin. Useimmat linkit vain taitavat olla vanhentuneet.
Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, jatkan minibudjetilla harrastelua hamaan tulevaisuuteen. Maailman hienoinkaan satula ei tietysti paranna ratsastustaitoani pätkääkään ja tärkein "harrastusväline" eli huippupolle minulla sentään on. Sen varalle minulla on suunnitelma ja varasuunnitelma, mutta ne ovat vielä jonkin aikaa hys-hys. Täytyy vain ratsastaa, ratsastaa ja ratsastaa. Ja mennä kunnon tunneille tai saada opettaja käymään, tästä muuten mitään tule.
2 kommenttia:
Joo mutta hyvä satula auttaa kyllä oppimaan. Aika vaikea hankkia hyvää ratsastustaitoa, jos satula houkuttelee vääränlaiseen istuntaan tai on muuten vaan kamala istua. Kyllä tää vaan on sen luokan välineurheilua, ettei uskoiskaan!
Toiseks tärkein on satulapadi. Sen pitäis kuulemma olla satulan jälkeen seuraavaksi kallein varuste. Tosin jossain jenkkilehdessä oli joku padivertailu, jossa ne hianot ja kalliit neopreeniviritykset eivät olleet yhtään sen parempia kuin tavalliset padit, kun vertailussa oli mukana padin kyky imeä hikeä ja pitää hevosen selkä kuivana.
Niin, ja ne buutsit. Tavallisilla kävelybuutseilla ja oikeilla ratsastusbuutseilla ratsastamisessa on ihan valtava ero. Tavalliset saappaat hölskyy ja kolisee jalustimessa, mutta ridabuutsit pysyy paikoillaan ihan itsekseen.
Kuolain- ja päävehjeosasto on mun mielestä se vähämerkityksellisin osasto, ainakin tällaiselle harrastelijalle.
Uusi satulani on käsittääkseni ihan kelpo kapistus, Continental Saddleryn reineri. Ainoa sovittamistani joka oli tarpeeksi lyhyt pikkupojalle kun se selkä on tosiaan niin tynkä. Omalle takapuolellekin oikein sopiva.
Vanha Big Hornikin oli yllättävän hyvä. Täytyy kyllä myöntää, että ennen tuon Continentalin ostoa en ollut vuosiin ratsastanut kunnolla laatusatulassa.
Paras padi mulla on halpa ja hyvä (käytettynä ostettu, siksi halpa), uuden satulan mukana tuli semmoinen vähän huonompi mutta varsin ok sekin, edestä korotettu.
Kuolaimiin uhrasin aikanaan törkyisen summan kun ostin pikkupuljusta ne ainoat tarpeeksi leveät. Niiden pitäisi kyllä olla tosi hyvät. Suitset oli halvat, ykkösohjat eli ne parhaat niin kalliit, että vieläkin hirvittää. Sitten on noita halvempia ja kepoisempia ohjia. Vielä löytyy hyvät ja laadukkaat sidepullit, bosaleita ei olekaan.
Mulla alkaa olla tuo yhden kaakin perusosasto kondiksessa eli hyvä aika alkaa haaveilla laadukkaammasta tavarasta. Olen maanisessa tavaranhimoamisvaiheessa.
Niitä kunnon bootseja ei toistaiseksi ole, australialaisissa ratsastusnilkkureissa eniten ratsastelen. Kunnolliset oikeat ja aidot ratsastusbootsit olen sentään nähnyt mutten ole päässyt kokeilemaan;)
Lähetä kommentti