Ruunan kevät

Minulla on vielä ihan sikana talvikarvaa ja kun aurinko paistaa, tulee minun ihan kamalan kuuma. Päivät nuokun tarhassa ihan horteessa ja piristyn vasta illan tullen. Tahtoisin ottaa päivätorkkuja pötkölläni mutta tarha on vielä ihan märkä ja mutainen eikä siellä voi hevonen mielikseen makailla. Vaadin päästä kuivempaan tarhaan hetioitis!

Toissapäivänä sain uuden tamman. Minun edellinen nainen muutti pois mutta en ole sitä paljonkaan kaipaillut kun se oli semmoinen hissukka. Uusi bööna on suomenhevonen ja sitä minä olen jo aiemminkin vähän katsellut kun ollaan satuttu yhtä aikaa maneesiin ja noin.

Tamma oli ihan kiihkeänä minun kiharaisesta turkistani ja kosketteli turvallaan ja huulillaan minua yltä ja päältä ja voi että kun se oli mukavaa. Melkein luulin taas olevani ori kun minua niin kivasti räpellettiin. Muuten tämä uusi tamma on aika hankala kun ei se anna minun paimentaa vaan menee sinne minne itse haluaa ja koska haluaa. Minun ruokia en anna sen syödä, joku raja sentään!

Minulla kävi hierojakin uudestaan mutta nyt en ollut yhtään jumissa mistään kun satulakin oli tässä välissä vaihdettu sopivampaan. Hieronta oli silti tosi mahtavaa mutta siitä en tykännyt kun samaan aikaan vieressä kengitettiin toista hevosta. Minun mielestä kengitys on ihan tyhmää hommaa eikä siitä pitäisi joutua kenenkään kärsimään.

Minun kengittäjä sanoi viimeksi kun kävi, että hyvä kun minun rotuisia ei ole Suomessa enempää kun minä en muka ole hyvä asiakas. Enkä minä muuta tehnyt kuin kerran kiskaisin takajalkani pois siltä sepältä. Se ei sitten ollutkaan hyvä juttu koska matte suuttui ja sitten minun piti seistä tosi hiljaa ja nätisti kun loput jalat laitettiin koska matte oli tosiaan aika hiilenä. Sen kannattaisi ottaa vähän rennommin kun on kesäkin tulossa ja kaikkea.