Satulantyhjentäjä

Heijaa kun lensi Sukkistäti komeasti ratsailta tänään! Minä en tehnyt kuin yhden mutta ihan tosi ison pukin ja ratsastaja oli maassa rähmällään. Ei minun ollut tarkoitus tätiä pudottaa mutta kun minua puri paarma arkaan paikkaan ja se sattui! Jäin sitten ihan viereen kiltisti syömään ruohoa kunnes täti kömpi ylös ja takaisin selkään.

Kun tultiin tädin kanssa takaisin tallille niin matte syynäsi minut yltä ja päältä ja ratsasti vähän ja ihmetteli tädin kanssa että miksi minä pukitin. Täti epäili jo siellä maastossa käärmeenpuremaa mutta ei minua turvota mistään enkä ole yhtään kipeä. Täti kertoi matelle, että ensin minä kävelin ihan rauhassa ja sitten vaan ihan yllättäen heitin pepun kohti taivasta. Matte sitten arveli, että minua varmaan vain puri paarma kun olen niiden suhteen aika herkkis.

Eilen meillä meni kyllä hurjan hyvin Sukkistädin kanssa. Minä tein varsinkin tosi hienoja laukannostoja ja ihan oikein paitsi kerran ja silloinkin se oli tädin vika eikä minun yhtään.

Matte suree kun minun harja lähtee tänäkin vuonna pois. Minun korkkiruuvikiharat irtoavat jos niistä ottaa vähänkin kiinni. Häntäjouhet olen jo melkein kaikki rapsuttanut itse irti hampaillani. Minä olen nimittäin hirmu notkea eikä minun ole yhtään vaikeata yltää rapsuttamaan häntääni.

Oho, matte kertoi juuri, että Sukkistädillä meni siinä töyssyssä kylkiluita poikki eikä se tule ratsastamaan varmaan kahteen viikkoon. Matte on lähdössä juhannukseksi pois ja kysyi, että onko nyt kivaa kun joudun olemaan monta päivää ilman mitään tekemistä. No ei ole yhtään kivaa! Aikahan siinä tulee pitkäksi kun en kumminkaan laitumellakaan saa kunnolla olla. En minä yhtään tarkoittanut tätiä satuttaa mutta kun se paarma puri niin perhanasti.