Olin humman luona, sen kotitalossa.
Adios Amiga, run, don't walk, se sanoi.
Et sinä enää kauan siinä istu, alkaa
sataa lunta, se sanoi.
Kun lumi kiitää, sinä olet jo satulassa
matkalla valtakuntaan nimeltä
Ihmeellinen, Uskomaton.
Sitten saappaitasi myöten, myöten
surujasi, olet perillä.

SIRKKA TURKKA