Ruunan turinointia
Minun on taas pitänyt olla monena. Olen opettanut ratsastusta, esittänyt sukkispuolen osaamistani, hionut jogiani ja terapoinut Täti A:ta, jolla oli huoli omien taitojensa suhteen, kun sillä ei ollut mennyt hyvin yhden tamman kanssa. Onneksi matte on myös antanut minun riehua vapaana maneesissa ja me on tehty yksi kaahausmaasto, joka rentoutti minut moneksi päiväksi. Välillä täytyy saada päästellä vähän höyryjä, ei hevonenkaan jaksa joka päivä tehdä raskasta aivotyötä tai hioa loputtomiin jotain ratsastuksellista yksityiskohtaa.
Huomenna minulla on Sukkistädin kanssa western-tunti ja lauantaina on ehkä hiihtoratsastusta. Minä olen vähän niin kuin varmistuksena: jos Kenttis kilahtaa hinattavasta hiihtäjästä niin minä pelastan tilanteen, jotta ihmiset saavat hupinsa.
Matte on aloittanut jonkun kurssin, jolla se harjoittelee vieraiden hevosten kanssa. Se haisi ihan oudoilta tammoilta kun se tuli takaisin ja minun piti nuuhkutella mattea pitkään ja perusteellisesti. Minä olen maten kotiopettaja ja autan sitä treenaamaan kurssiläksyjä. Tähän asti ollaan vielä kerrattu vanhaa, mutta uusia asioita tulee heti ensi viikolla ja matte meinasi vähän yrittää niitä salaa harjoitella jo etukäteen. Minun pitäisi mm. peruuttaa maten käskyjen mukaan L-kirjaimen muotoinen kuja ilman, että olen narussa. Ihme hommaa. Vaikka ollaan me maten kanssa aika paljon harjoiteltu kaikkia juttuja ilman narua ennenkin. Minä kyllä hoidan homman kotiin jos vaan matte osaa asiansa.
© Janne Miettinen, rajaus maten omalla luvalla.
Matte laittoi minusta esille kesäisen kuvan kun
meitä alkaa jo tympiä tämä ikitalvi ja lumen paljous.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti