Ruuna kertoo

Viime yönä oli ihan kauhea ukkonen, enkä saanut nukuttua yhtään. Tänään nukahdin niille sijoilleni kun kavioitani vuoltiin, vaikka oli uusi vuolija ja kaikkea. En herännyt edes siihen, kun Täti A piti omenanpalaa nenäni alla, mikä nauratti mattea kovasti.

Minun kaviot on kuluneet ihan töpöiksi kun on ollut niin kuivaa ja nyt minulle hommattiin bootsit ja minun täytyy pitää niitä maastossa. Sovitushommat otin ihan lunkisti eli lähinnä nukuin. Töppösiä oli kivempi sovittaa kuin kenkiä, koska siihen ei liittynyt naulojen hakkaamista, jota inhoan. Käyttäydyn kyllä kengityksessä lähes kympin arvoisesti, muttei minun tarvitse siitä tykätä!

Matte vähän aprikoi, onko bootsit hevosella liiallista hörhöilyä. Minä tulen suurimman osan vuotta toimeen ilman kenkiä ja nykyisiin bootseihin saa jo ihan kelpo hokkeja liukkaiden kelien varalle, niin matte ajatteli, että kokeillaan nyt sitten tätäkin. (Kaikkea, paitsi sukurutsausta ja kansantansseja on kuulemma kokeiltava. Meillä hevosilla tehdään kyllä paljon tuota ensiksi mainittua, mutta sen nimi on silloin linjajalostus.)

Täällä uudessa kodissa olen tähän mennessä ollut esteratsuna, maastoillut, mennyt tavallista länkkäriä, tehnyt maastakäsin-treeniä ja toiminut valokuvamallina. Viihdyn täällä hyvin, vaikken saakaan kauraa niin kuin muut jätkät. Onneksi saan sentään leipää vadista enkä vain joudu katsomaan sivusta kun muut syövät.



Omissa mietteissä.