Vuokraemännän kanssa koluttiin tänään vanhaa maalaistaloa ja latoa. Mukaan tarttuivat maitokärryt ja tyhjä öljytynnyri. Myöhemmin haetaan vielä kiesit ja ruumisreki.

Yksi hauskimpia tietämiäni asioita on penkoa vanhoja asuin- ja varastotiloja. Varsinkin maalaisten - jotka eivät heitä mitään (ladossa oli mm. kymmenittäin vanhoja joulukuusia) pois - romuvarastoista voi tehdä uskomattomia löytöjä. Sellaisia, joista eiralaistädit antaisivat sielunsa ja antiikkikauppiaat kastelisivat innostuksesta housunsa.

Yritän jatkossa päästä asumaan johonkin tuollaiseen vanhaan maalaistaloon. Tämä nykyinen asunto eli rintamamiestalo on makuuni liian uusi.
Talossa, jossa tänään kävin, ei ole juoksevaa vettä. Lämmitys hoituu puilla. Pihan syrjäisessä kolkassa on puucee. Talo lienee rakennettu 1800-luvulla: huonekorkeus ei päätä huimaa. Silti tämän hetken hartain haaveeni on päästä asumaan siihen tai vastaavaan.