Kengillä kulkemisen sietämätön vaikeus

Ruuna kengitettiin reilu viikko sitten koska kavionpohjien arkominen oli syksyn kosteuden myötä lisääntynyt huomattavasti. Minua ei innosta ratsastaa koko syksyä ja talvea maneesissa vaikka silloin kengiltä vältyttäisiin. Maastoon on päästävä jo ihan oman mielenvirkeyden takia ja kai se metsissä samoilu hevostakin piristää.

Metsäpolut sujuvat hyvin ilman kenkiäkin mutta niille parhaille pätkille pääsemiseksi tarvitaan popot jalkaan. Ruuna kyllä kulkee rutinoituneesti piennarta pitkin ja osaa itse valita jalkapohjiaan miellyttävimmät reitit. Vaikka siis kotva menisi vielä ilman kenkiä - liukkailla on oltava hokkikengät jos maastoilla meinaa - päätin silti laitattaa ruunalle kopistimet nyt kun seppiä on vielä mahdollista saada paikalle suht vähällä vaivalla. Kun ensimmäiset liukkaat tulevat, on seppää potenssiin kahdeksan vaikeampi saada kuin autolle pikaista aikaa renkaan vaihtoon.

Kengät on siis Ruunalla jalassa. Tuloksena kuuluu hirmuinen kilke, kolke ja kalke kun Ruuna ohjattua liikuntaa harjoittaa. Sama juttu viime vuonna: Ruuna kilisteli menemään koko talven. Kalke hellittää hieman kun tunkee bootsin joka jalkaan mutta satunnaisia kilahduksia kuuluu edelleen. Ilman kenkiä Ruuna ei koskaan kolistele kavioitaan yhteen.

Ruunalla on hyvät liikkeet mutta ilmeisesti niissä on niin vähän "ilmaa", että kenkien vertainen kavion pituuden/massan lisäys saa tahdin sekaisin. Mahdollista ja ehkä jopa todennäköistä on, että kun Ruuna tulee parempaan lihaskuntoon, kilistely vähenee.

Kengittäjän vaihtaminen ei tähän vaivaan auta. Olen käyttänyt tähän mennessä kolmea eri kenkääjää, kaikki hyviä ja asiansa osaavia, joita voisin suositella muillekin. Kilinää on esiintynyt kaikkien jäljiltä niin kauan kuin kengät ovat jaloissa olleet.

Muuta haittaa kuin kolistelua kengät eivät tunnu aiheuttavan. Ruuna kulkee hyvin eikä mene jumiin, jaloissa ei ole turvotusta ja koko viime talvi meni ilman ensimmäistäkään hokinpolkemaa.

Ruuna olisi ihanteellinen hevonen pitää kengättä. Sen kaviot ovat kovat ja sitkeät ja jalka-asennot niin hyvät, että kaviot kuluvat luonnostaan oikein. Seppää tarvitaan vain muutaman kerran vuodessa siistimään kavioita minimaalisesti. Jos asustaisimme jossain pohjoisemmassa, jossa on oikeaa lunta ja pakkasta eikä näitä Etelä-Suomen rannikoita vaivaavia jääkelejä syksystä pitkälle kevääseen, taitaisin kokeilla pitää Ruunaa kengätönnä.