Ruunaa ei tässä kohtaa päästetä ääneen, sen verran tohkeissani olen eilisen ratsastustuntini kulusta. Ensin opettaja kyseli miten on mennyt ja mitä erityisesti haluaisin harjoitella. Ennen ratsaille nousua tehtiin muutamia maastakäsin-harjoituksia, joissa Ruuna toimi kuin ihmisen mieli.

Ratsailla harjoittelin pienempien apujen käyttöä (Ruuna on herkkä mutta jotenkin ratsastustuntien välillä lipsahdan usein käyttämään tarpeettoman kovia apuja elikäs esim. pidän ohjia nyrkissä vaikka kahden sormen välissä pitäminen riittäisi) ja ratsastukseen keskittymistä ja asenteen merkitystä. Ruuna toimikin ajatuksen voimalla, myös silloin kun ajattelin, ettei se kumminkaan tee. Eikä tehnyt.

Opettaja sanoi, että parhaimmillaan hengitimme hevoseni kanssa samaan tahtiin ja hevonen oli todella rento ja työskenteli mielellään. Opettaja kehui istuntaani (!) ja - tästä olen kaikkein ylpein - sanoi, että Ruunalla on todella hyvä ja ymmärtäväinen omistaja, suorastaan paras mahdollinen. On hienoa kuulla tällaista ulkopuoliselta ja arvostamaltaan henkilöltä. Toki minä aina parhaani yritän, mutta usein mielen valtaa ajatus siitä, että Ruuna ansaitsisi ainakin paremman ratsastajan. Täytyy siis vaan hitto soikoon opetella paremmaksi!

Ruuna: Oltiin eilen maten kanssa tunnilla ja minä olin tosi hyvä! Opekin sanoi, että minä olen hyvä. Kehui se vähän matteakin ja se teki matelle hyvää kun matella on joskus vähän huono itseluottamus. Opettaja näytti matelle taas sellaisia itsestään selviä juttuja jotka minä kyllä osaan mutta matte ei vaan tahdo tajuta. Niin kuin vaikka se, että jos ratsastaja on rento niin minäkin olen rento. Koska minä tykkään tehdä töitä ja teen aina mitä matte pyytää jos vaan ymmärrän niin matte on onneksi tajunnut, etten minä tahallani tee väärin vaan siksi etten ole ymmärtänyt mitä matte haluaa. Aika tyhmiä nuo ihmiset.

Tänään matte on minun luona yötä. Ei onneksi sentään minun karsinassa vaan talossa. Näen maten viimeiseksi illalla ja ekaksi aamulla. Toivottavasti matte on niin tyytyväinen minun näkemisestä että saan ylimääräisiä herkkuja, vaikka sitä näkkäriä jota tiedän minun ruokalaatikossa olevan. Ottaisin sitä sieltä itse ja vähän muitakin herkkuja, mutta matte ei suosi omatoimisuutta tässä asiassa.