Maastossa

Oltiin eilen yhden toisen ratsukon kanssa aika pitkään maastossa, melkein pari tuntia. Ei siinä mitään mutta minä olin sitä ennen jo ollut maneesissa ja matte tahtoi, että menen ravipuomeja ja hyppään pieniä esteitä. Minä luulin, että pääsen hyppäämisen jälkeen jo takaisin tarhaan mutta matte laittoikin minulle huovan selkään ja sitten me lähdettiin maastoon ja matte oli ilman satulaa!
Minusta se oli aika epämukavaa välillä, varsinkin ravissa. Oikeastaan minä laukkasin kaikki pätkät jotka se toinen hevonen ravasi kun matte hytkyi inhottavasti ravissa siellä minun selässä.

Minä jouduin menemään edellä kun se toinen hevonen on aika arka. Välillä laukassa se tamma kuitenkin yritti ohittaa minut tai tulla viereen mutta minä käänsin pyllyä sen eteen ja uhkailin potkulla. Jos ei kerran uskalla mennä koko matkaa edellä niin ei tartte laukassa tunkea eteen stana! Tyhmä ämmä!

Minun piti mennä aika varovasti ettei matte vain putoa selästä enkä minä senkään takia tahtonut laukata kovaa tai alkaa sen tamman kanssa kisata. Kerran minä kyllä ponkaisin laukalle niin vauhdikkaasti, että se tamma jäi kuin seisomaan. Siitäs sai! Minä olen takuulla yhtä nopea lähtemään kuin quarter-hevonen. Minun pyllylihakset on kuin tehty sitä varten, että pystyn kehittämään räjähtävän alkunopeuden. Enkä minä ole ihan hidas juoksemaankaan jos haluan mennä vähän kovempaa...

Minä tylsistyn nyt täällä tarhassa kun matte lähti pois vaikka meillä piti olla tänään satulansovitusta. Ehkä matte tulee takaisin ja sitten katsotaan ja kokeillaan sitä uutta satulaa. Toivottavasti se on hyvä ja sopiva niin ettei matte joudu ratsastamaan ilman satulaa. Se vasta rasittaakin minun selkää kun matte hytkyy siellä!