Ruuna töissä ja vapaalla

Minä olen taas ollut ihan superhuippuhyvä! Maten ratsastus on jotenkin parantunut ja se parantaa minun suorituksia selvästi. Matte ei itse tiedä miten on onnistunut petraamaan kun ei se ole aikoihin kunnolla ratsastanut tai ollut tunneilla, vahtinut vaan kun minä teen muiden kanssa töitä. Sitten se on kanssa katsellut paljon muiden tunteja ja tainnut hoksata jotain kun se istuu nyt jotenkin paremmin. Minulle on tullut kuntoa lisää ja matte tuntee nykyään sinne satulaan hyvin miten minun takajalat liikkuu ja pystyy paremmin antamaan minulle ohjeita.

Sukkistädin kanssa olin tänään mielettömän hyvä ja kiva ja kuuliainen. En ollenkaan yrittänyt poistua paikalta niin kuin joskus teen kun ei yhtään huvita ja kävelinkin reippaasti ja väistin kauniisti ja nostin melkein kaikki vasemmatkin laukat ihan heti.

Minä olen niin ketterä, että minun on ihan helppo mennä vastalaukkaa pienelläkin ympyrällä mutta nyt sekä täti että minä ollaan hoksattu jotakin ja pelataan jo hyvin yhteen, myös siinä vasemmassa laukassa.

Maten kanssa tehtiin viikolla paljon siirtymis- ja kuuliaisuusharjoituksia ja nyt matte väittää, että minä olen hyvä koska matte olisi muka tehnyt minun kanssa niin hyvää työtä. Pöh, minä olen hyvä siksi kun minua tänään huvitti tosi kovasti tehdä töitä kun eilen olin kokonaan vapaalla eikä minun nuijista laidunkavereista ole oikein seuraa.

Toinen ruunista on jo ihan seniili 26-vuotias pappa ja toinen on minun uskollinen Aseenkantajani mutta se on niin kamalan lapsellinen eikä sen kanssa voi tehdä mitään älyllistä. Viime viikolla oli kyllä hauskaa kun Aseenkantaja rikkoi vahingossa aitaa kun minä hätistin sitä pois minun omenien luota ja me jouduttiin ison ruunan yksityislaitumelle. Me vedettiin sitä ruunaa kunnolla päihin, Aseenkantaja vielä innokkaammin kuin minä. Se ruuna sitten nykyään uhkailee meitä kun se menee ohi mutta meitä ei pelota ollenkaan koska minä olen niin kova jätkä ja Aseenkantaja on iso ja hyvä tappelemaan.