Tänään se tapahtui! Sain oman tamman! Se ei onneksi olekaan se naapurikarsinan nättipeppuinen, joka yritti kerran ohi mennessään potkaista minua. Huh mikä ämmä! Uusi armaani on virotar ja huippupisteillä kantakirjattu ja tuli tänne minun tallille vasta vähän aikaa sitten.
Tammani on minua aika paljon korkeampi muttei se haittaa koska minä olen kumminkin hurjan leveä ja miehekäs. Saatan minä sitäpaitsi kasvaa vielä vähän korkeuttakin, uskoo matte. Tamma on musta kuin yö ja varsinainen kaunotar ja aikamoinen pirttihirmu: En pääse yhtään nuuskimaan sen peppua vaan heti tulee varoitus. Tyydyn sitten vain paimentamaan tammaani pois aitojen vierestä ja muiden hevosten ulottuvilta. Välillä minulla on tuijotuskilpailu naapuritarhan ruunan kanssa kun se selvästi yrittää vokotella minun naista.
Se ruuna on semmoinen, jonka kanssa on ollut kahinointia ennenkin kun se on yrittänyt hyökkiä minun päälle. Eipä hyökkäile enää kun huomasi kuka ne naiset saa, hah! Aika säälittäviä tuollaiset jannut, jotka yrittävät päteä koollaan mutta eivät kuitenkaan saa naista.
Minä menen kursseille lauantaina ja sunnuntaina vaikka en ole enää niin innoissani siitä kuin ennen kun minun pitäisi vahtia minun tammaa. Ei tässä olisi aikaa millekään kursseille ja minähän osaan jo kaiken. Matte ei sitä paitsi tule sinne vaan se yksi täti, joka käy täällä minua välillä kiusaamassa. Se täti ratsastaa ihan kummallisilla varusteilla: minulla on sellainen lättänä ja kevyt satula ja semmoiset oudot suitset, joissa on paljon remmejä eikä ollenkaan minun normaaleja suitsia. Täti itse on pukeutunut sukkahousuihin ja saappaisiin ja se näyttää aika hassulta. Matte ratsastaa aina farkuissa ja maten kanssa minulla on minun oma satula ja normaalit suitset.
Matte kuulemma yrittää löytää itselleen jotain "ratsastuksennopettajaa" joka kävisi täällä minun kotona kun minulla ei ole omaa koppia, jolla reissata. Sen ratsastuksennopen pitäisi opettaa matelle westerniä niin että se osaisi paremmin olla minun kanssa.
Tämän kuvan otti pari päivää sitten minun täti. Tästä näkee
minun normaalit suitset. Lupaa kuvan julkaisuun ei kysytty.
4 kommenttia:
Pikkutamma täällä moi! Ihan vaan kuule varotuksen sana niistä sukkahousutyypeistä. Ne kuule pitää suupielistä koko ajan kiinni! Voitko kuvitella?? Muakin on niillä lättänäsatuloilla ja remelisuitsilla yritetty aikoinaan kiusata, mut onneks ei enää ku mä olen vanhempainlomalla. Viimeks kun yrittivät, niin kietouduin aitanaruihin ja sain aikaan hyvän shoun. Toi yks meiän tallin Lempipoika tossa kerto, että ku sille laitettiin ekaa kertaa se lättänä, niin se vaan peruutti ja pyöri paikoillaan. Tallipalvelija siellä selässä oli ihan että mitä ihmettä. Sitte vähän myöhemmin tuli sellanen sukkistyyppi ja alko vääntää jotain ihme juttui ihan simona. No eihän se Lemppari olis millään tohtinut liikkua reippaasti eteen, ekaksi ku Tallipalvelija on aina sanonu sille, että pienin ja matalin askelin, kiitos, ja tokaksi kun se sukkistyyppi jarrutti koko ajan istunnalla. Siis ihan ihme touhuu!
Mie kyllä kovasti yritän ratsastella kevyesti ja suusta roikkumatta, sukkiksista huolimatta. Ulko-ohjan tuesta on ollut ihan yllättävän helppo luopua, mutta kaikkea muuta pitää vielä harjoitella.
Tänään jo sain ensimmäisellä länkkäritunnilla pari ahaa-elämystä, joten lupaan ruunapojulle, että ensi kerralla olen taas vähän parempi! Onneksi poju on niin kiltti ja aina yrittää, vaikka selässä onkin näin omituinen hiippari. :-)
terveisin Sukkistyyppi
Tätillä ei ole mitään kuvan käyttöä vastaan. Eihän tätikään muistanut kysyä lupaa kuvan ottamiseen, inspiroituneena komiasta pojusta vain räpsi räpsimistään.
Hör hör Pikkutamma! Ensimmäinen privaattipostini täällä hevoselle tylsässä virtuaalimaailmassa, kiitos siitä.
Matte sanoi että niiden sukkahousuvalmennuksien pitäjä on niin fiksu, että huomaa jos minulla on epämukava olo kun on se joku ohjastuntuma. Silloin se valmentaja neuvoo tätiä minun selässä niin että minun on mukava olla. Viimeksi kun se valmentaja oli niin kaikki sukkistyypit joutui keskittymään siihen, ettei ne jarruta istunnalla ja ne sukkistyypit oli ihan ihmeissään ja yhden olen nähnyt harjoittelevan sitä samaa sen jälkeenkin usein. Että kai minä pärjään.
Matte on löytänyt western-opettajan. Se on semmoinen täti, joka asuu ihan tässä lähellä, kasvattaa appaloosia ja on kisannut kaukana Euroopassa pleasurea. Minäkin pääsen kuulemma sinne joskus tunneille maten mukana.
Terveisiä kaikille näteille tytöille siellä teidän tallilla. Voisinkin joskus tulla siellä käymään ja esittäytymään kun teillä on vain niitä kuikeloita miehiä.
Ruuna
Lähetä kommentti