Väärikäsityksiä merellä
Lähikunnan talleilla on liikkeellä juoru, jonka mukaan meiltä on hevonen kuollut huonon hoidon takia. Uutisen toi muassaan kengitysseppä. Menin pihalle ja otin pääluvun ja kas, kaikki kaviokkaat hengissä ja tolpillaan. Muutama elikko ei karvanvaihdon vuoksi ole kenties kaikkein edustavimmassa kunnossaan mutta kaukana näyttivät kuolleesta olevan.
Mielenkiintoista, miten hevosmaailmassa huhupuheet ja juorut leviävät. Luulopuheista tulee faktaa ennen kuin ehdit kissaa sanoa. Itse hylkäsin aikoinani rotukoirien maailman juuri juoruilun ja sisäänlämpiävyyden takia, mutta hevosympyrät ovat tasan samanlaisia. Kummallisia juttuja olen itsestäni ja hevosestani mutkan kautta kuullut. Hämmästyttävää sikäli, että tällä hetkellä pyörin tasan kahdella tallilla ja satunnaisesti vastaantulevia ratsukoita morjenstan kohteliaisuuden nimissä. Hevosihmiskontaktini ovat siis minimaaliset. Mistä nämä juorut oikein lähtevät liikkeelle?
Mein tallinpitäjällä on vuosikymmenten kokemus tallin pyörittämisestä, hevosten valmennuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta. Hän on ns. vakavasti otettavien hevosihmisten parissa tunnettu ja arvostettu. Jos nyt mikään asia tässä maailmassa on varma niin se, ettei hänen käsissään hevosia kuole laiminlyöntien takia. Päinvastoin, hänellä on ollut hevosia niin psyykkisessä kuin fyysisessäkin kuntoutuksessa erinomaisin tuloksin.
Kateus vie kalatkin vedestä, sanotaan. Tällä hetkellä mein talli ei edes kilpaile kenenkään kanssa asiakkaista koska vapaita tallipaikkoja ei ole. Kesän laidunpaikat ovat aikapäiviä menneet eikä muunkaan tarjonnan saralla kisata koska talli on alueensa ainoa, joka ko. palvelua tarjoaa. Noin mielikuvituksellista tarinaa ei usko kukaan joka vähänkin hevospiirejä tuntee. Silti aina pistää ihmetyttämään mistä näitä juttuja oikein sikiää.
Sitten muihin aiheisiin:
Pettymykset pelottavat kovempaakin kulkijaa
Ehdoin tahdoin tuskin kukaan pelleks haluaa
Onneton se on ken rakkautta turhaan tunnustaa
ja onneton ken pakenee kun jäädä haluaa.
Tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan
Pitkin polkuu poloista rinnallasi tarpomaan
elinkautistani seurassani päivästä päivään lusimaan
aamuteesi kanssas jakamaan?
Tahdotko mut tosiaan-Popeda
Nyt olet rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
päin helvettiä
Rakastunut taas-Zen Café
3 kommenttia:
Samasta syystä muuten lopetin minäkin pyörimisen koirapiireissä. Nyt toimin enää taustapiruna yllytt.. eikun rohkaisten paria koiratutkijaystävääni latomaan täyslaidallisia. Niitten juttuja voi käydä lukemassa täällä: www.koiranjalostus.fi
Jos rotukoiraporukoissa on hulluja, niin hevosporukoissa on kateellisia. En ole varmaan missään toisessa harrastusporukassa tavannut näin paljon negatiivisuutta ja auktoriteettiuskovaisuutta. Kukaan ei ikinä osaa mitään, hevosetkin on järjestään huonoja ja muut aina väärässä.. ;o)
Mä olen btw ollut hevosineni tallissa, jossa kuoli parikin hevosta sinä parin vuoden jaksona, jolloin siellä oltiin. Kyseessä ei ollut huono hoito vaan paikassa oli monta ikäloppua hepanraatoa loppusijoituspaikassaan, ja pari niistä oli ymmärrettävästi aika surkean näköisiä notkoselkineen ja kylkkäririvistöineen. Huvittavaa on, että eläinsuojeluviranomaisia ei yleensä soitettu paikalle laihojen hevosten vuoksi, vaan siksi että ne raukat joutuivat päivisin syömään ulkona! :O
Viimeiset mein tallilla kuolleet hevoset ovat juurikin tällainen loppusijoitettu vanhus liki kolme vuotta sitten ja kroonisen sairauden takia lopetettu yksilö yli vuosi sitten. Juorut kulkevat yleensä nopeammin kyl'.
Eläinsuojeluhenkilö kävi pari vuotta sitten tarkastamassa yhden tarhan ja sen sisällön koska "hevonen on siellä vuorokaudet ympäriinsä, aitaus on mutainen, eläin ei saa vettä eikä ruokaa ja juoma-astia on ruosteessa". Hevonen tosiaan ulkoili usein yli 12 tuntia/vrk, tarha oli mutainen (syksy kun oli) mutta ruokinta oli yllättäen kunnossa (oli kyllä ulospäinkin sangen pulska hevonen) ja muoviset sangot harvemmin ruostuvat.
Ko. hevosen omistaja suivaantuneena naulasi eläinlääkärin kirjoittaman kaikki ok-todistuksen tarhan aitaan kiinni..
Kiitos koiralinkistä, se täytyy tutkia. Osittain olen vetäytynyt koiraporukoista senkin takia, että vastuullisia kasvattajia on niin pirun harvassa enkä halua olla tukemassa jostain epämääräisestä syystä ("no kato kun ne voittaa!") tuotettuja sairaita otuksia. Tällä hetkellä kiivaassa mietinnässä seuraavan koiran rotu kun ei tuo seniori elä ikuisesti -valitettavasti.
Koiralinkin tarkempi tutkiskelu paljasti tuttua asiaa ja tuttuja nimiä. Ketään en henkilökohtaisesti tunne mutta e-kromosomin listoilta aikanaan olen immeisten juttuja lukenut.
Onneksi hevos- ja koirajalostuksessa on eroja. Hevosilla ei voi mitään kovin luonnotonta piirrettä lähteä korostamaan vaikka kuuleehan noita kauhujuttuja maailmalta.
Lähetä kommentti